Caprin historia

Caprin historiaa ei oikein voi supistaa yhteen tiettyyn aikaan tai aikakauteen. Vaikka Augustus Caesarin on sanottu olevan saaren ensimmäinen löytäjä, muut löydöt ovat paljastaneet, että Capri oli ennen asutettu kreikkalaisen Teleboi-kansan toimesta. Antiikin ajan kreikkalaisen akropolin linnoitetut seinät ovat yhä jäljellä todisteena heidän olemassaolostaan.

Kaivausten aikana Quisisana-hotellia laajennettaessa vuonna 1906, paikallinen lääkäri Ignazio Cerio paljasti useita esihistoriallisia jäännöksiä eläimistä ja kiviaseista, lisäten todisteita siitä, että kaupunki oli itse asiassa asutettu kreikkalaisten toimesta kauan ennen roomalaisia.

Sen jälkeen, kun Caesar Augustus vieraili saarella vuonna 29 eKr., hän oli niin otettu Caprin kauneudesta, että hän myi läheisen hedelmällisen Ischian ja Napolin kaupungin sitä varten. Caesar Augustus kehitti Caprin vastaamaan hänen makuaan, rakensi temppeleitä, villoja, akvedukteja ja istutti puutarhoja mielikseen.

Augustuksen vallan jälkeen hänen seuraajansa Tiberius rakensi myös sarjan villoja Capriin, joista kuuluisin on Villa Jovis, yksi parhaiten säilyneistä roomalaisista villoista Italiassa.
Tuhannen vuoden aikana Caprin saaristolaisten täytyi kestää piraatti-iskuja ja orjakauppaajia. Kaikenlaisten hyökkäysten vyörytessä satamista, saaristolaiset päättivät, että heidän on parasta paeta kodeistaan pienvenesataman ympärillä ja hakea turvapaikkaa ylängöltä, johon pääsi vain 800 askeleen portaikkoa pitkin, joka oli nimeltään Scala Fenicia (Foinikialaiset portaat).

Keskiajalla Capri sai kokea erilaisten hallitsijoiden sarjan sen rajojensa sisällä, ensin se kuului Montecassinon luostariin ja sitten Amalfin tasavaltaan, ennen kuin se siirtyi Napolin kuningaskunnalle. Napoleonilaisten sotien aikana sekä ranskalaiset että englantilaiset hallitsivat saarta vuorollaan. Ranskalaiset lopettivat saaren linnoittamiset viimeisen sankarillisen saareen maihinnousun jälkeen ja jäivät sinne Napoleonin kaatumiseen ja Bourboneiden valtaanpaluuseen asti vuonna 1815. Vasta silloin Capri heräsi pitkästä horroksestaan.

1800 luvun loppua kohti Quisisanan avaamisen yhteydessä Caprista tuli suosittu turistikohde, jossa vieraili ihmisiä ympäri maailmaa, sisältäen myös merkittävämpiä vierailijoita, kuten useiden kuninkaallisten perheiden jäseniä, aristokraatteja, poliitikkoja, teollisuusmiehiä, taitelijoita, kirjailijoita ja runoilijoita. Caprin vieraanvaraisuus ja sen kyky toivottaa vieraita jokaisesta sosiaalisesta piiristä tervetulleeksi hienovaraisuudella on ollut sen suurin onni.


Kommentit

Historia — Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.